Aloitin nalleblogini tasan vuosi sitten, tuolloin blogimaailma oli minulle melko uusi tuttavuus. Muutamaa viikkoa aiemmin, perustin ensimmäisen blogini leivonnaisista ja ruuista. Innostuin blogin pitämisestä niin, että päätin laittaa pystyyn toisen blogin rakkaasta harrastuksestani, eli juuri näistä turrukoista! :)
Tämä vuosi on mennyt todella hurjaa vauhtia ja nalleperhe on kasvanut monella karvakäpälällä.
Täältä voi lukea blogini aloituksen. Tämän hetkistä nalletilannetta valaistaakseni, voin kertoa että ostettuja/saatuja nalleja on 33 ja omatekoisia 24. :) Jokaisella oma nimi, oma luonne ja oma tarina.
Kaikki nallet ovat tärkeitä minulle ja heillä on paikka sydämessäni, muistellaanpas muutaman nallen tarinoita, jotka tulevat minulle päällimmäisenä mieleen.

Vilho on tosiaan ensimmäinen nalleni. Ihastuin heti sen kauniin väriseen turkkiin ja nappisilmiin! :)

Löytönalle Rassu Jr.
Tämän tarina on koskettavin ja surullisin, mutta onneksi sillä on onnellinen loppu! Pikkuinen on saanut paljon rohkeutta ja nauttii täysin rinnoin jokaisesta päivästä toisten pikkunallejen kanssa.

Rojon teko oli hieman haasteellisempaa, mutta erittäin mielenkiintoista ja antoisaa! Ensimmäinen nalle, jonka olen tehnyt vanhoilla menetelmillä. Kangas on ihanaa puna-mustaa mohairia, tassut nahkaa, silmät puhallettua lasia, käsissä, jaloissa ja päässä puupahvinivelet, täytteenä puulastuvillaa ja tottakai koko nalle käsin ommeltu (samoin kuin kaikki muutkin tekemäni nallet).

Hih, Matti-nalle saa aina hymyn naamalleni. Se on ihka ensimmäinen itse tekemäni nalle ja siitä syystä erittäin tärkeä. Tein tämän yläasteella muistaakseni 8-luokalla.

Sylvesterin oli tarkoitus lähteä jouluksi uuteen perheeseen, mutta enhän minä siitä pystynyt luopumaan sitten alkuunkaan! Turrukka jäi siis kotiin. :)

Siinäpä muutama. Kiitos teille kaikille, jotka olette käyneet säännöllisesti tai säännöllisen epäsäännöllisesti tervehtimässä nalleystäviäni. Viimeaikoina blogissani on ollut todella hiljaista, mutta toivottavasti jaksatte silti seurailla sivujani. Kommentteja saa ja pitääkin jättää! :) Ja eiköhän uusia karvaturrikoitakin pian saada näytille!
Mukavaa kevään ja pääsiäisen jatkoa kaikille!

-Jenna ja nallet-